Ongelmia blogiin kirjautumisessa!

Valitettavasti itse matkantekijä ei ole päässyt kirjautumaan blogiinsa ja päivittämään kuulumisia tänne, joten hänen edesottamuksiaan voi toistaiseksi seurata parhaiten facebook-sivun kautta, ohessa linkki!  Et tarvitse facebook-tunnuksia lukeaksesi päivityksiä.

https://www.facebook.com/pages/Finnwalk-H%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4inen-pikamatka/1592214254380948?sk=timeline

Saisiko olla vettä?

Su-aamuna heräsin klo 4 vesikuuroon, äkkiä kamat kasaan maantielle, yövyin siis hyttysverkkoteltassa. Tavarat ei onneksi kastunut pahasti, mutta aikainen liikkeelle lähtö tuli. Sade oli aika heppoista koko päivän ja suojaisia taukopaikkoja tasaisin (katettuja bussipysäkkejä) väliajoin. Ehkä päivän parhaat havainnot tuli eläimistä, mäyrä, peura, haikara ja kotka. Kamera vaan pitää olla sateen suojassa, joten kuvat on jääny ottamatta. Väsy tuli nopesti ja laitoin vedenkestävän leirin pystyyn jo klo 18, odotellessa tiotoliikenneyhteyden avautumista nukahdin ja heräsin sitten virkeänä klo 02.30. Teltta piti hyvin veden ulkona ja sisällä eli ei tuuletu ollenkaan. Kamat ja vaatteet märkinä leiri kasaan, sitten tien päälle etsimään katosta vaatteiden vaihtoa ja aamupalaa varten. Satoi kyllä siinä kohtaa ihan kiitettävästi. Katos löytyi ja kuivaa päälle. Nyt matka on edennyt Lahteen, jossa huoltsikalla aamukahvilla.
Telttaongelmaa pitää miettiä, sadesäälle ei ole nyt toimivaa suojaa. Riippukeinu on mainio väline tauoilla. Alle minuutissa pystyssä ja siinä latautuu keho ja mieli.

Pysäkkikatos antaa suojaa ja lepoa

Maanantain aamupala ja vaatteidenvaihtopaikka, vai yöpala klo 03.

1. Pvä talsittu

Klo 7.40 oli lähtö torvin soidessa, meinasin nimittäin hilpasta ensimmäisessä kadunkulmassa bussin alle. Hiljasia noi nykyajan vehkeet. Ajattelin että reissun alkupuoli, citykävely, Heinolan taakse olisi aika tylsää. Ensimmäinen utelias tarras käsivarteen alta kahden kilomretrin, terveisiä vaan Vantaan rajatie 11 c:hen. Tulen kahviille sitten palattuani. Sen jälkeen saikin kulkea itekseen, muutamat ohikulkijat kuitenkin tervehtivät iloisesti, mikä piristi kyllä mukavasti.  Matka kulki mukavasti, sää oli hyvä ja autoilijat kohteliaita. Autoilijat huomioivat todella hyvin ja väistivät reippaasti. Lopullinen päiväsaldo mapsin mukaan 42km. Lopetan matkanmittauksen tähän, se ei ole oleellista. Juotavaa kului 4 litraa, eli lähes koko varasto.  Taukoja pidin 3, joita kannattaa vastaisuudessa vielä pldentää. Mitään ihmeellistä nähtävää tai koettavaa ei tällä pätkällä ollut, en kyllä odottanutkaan.
Kärry kulki mukavasti, kevyt työnnellä. Pakkaustekniikassa on vielä hiomista ja tavara valinnoissa. Mm tarpeellinen aurinkorasva ei tullut mukaan, mutta sitten taas haalin jotain turhakkeita esim. puhtaita sukkia. Kärryn suuri kantokyky ja tilavuus edesauttoi valitsemaan runsaasti tavaraa, joista osa on pelkkää ylellisyyttä. Järkevällä varustuksella ja pakkauksella tuohon kärryyn saa mahtumaan kahden henkilön kamat. Nyt mukana on esim 1,5 cm paksu solumuovialusta, jota ei rinkassa kantelisi + itsestään täyttyvä alusta. Telttojakin mukana on kaksi.
Huomenna Mäntsälän jälkeen jostain ostan jäätelön, paitsi jos sataa ja on kylmä, tänään olisi maistunut.

Voimat meni, mutta into säilyi... ja hieman reissun rasittavuudesta

Sain flunssan, paranin, sain toisen, paranin ja sitten sain mahataudin, joka lienee nyt ohi.
Aika heppoinen olo, mutta suunnitelmat ei ole muuttunut. Lauantaina mennään vaikka askel kerrallaan. Ensimmäinen kuntaraja on helppo, lieneekö 20 metriä matkaa.

Olen saanut ihmettelyä matkan pituudesta ja kuinka jaksan.
Jaksan hyvin, kun ei ole kiire eikä tarvi suorittaa. Reissu ei ole siis mikään kestävyysurheilusuoritus, vaan leppoisaa tallustelua. Mun äiti käveli 60-luvun alussa Utsjoelta Helsinkiin, reitillä oli pituutta yli 1400km ja aikaa meni 21 päivää. Päivä ka oli yli 60km. Että, jos unohdetaan tän reissun kohdalla se urheilullisuuden ihmettely, sitä ei ole.

Facebookiinkin on sivu avattu (Finnwalk / Hämäläinen pikamatka), joka toimii yhtenä kanavana yhteydenpidolle. Edellyttäen että osaan käyttää sitä. Tabletissa on vielä hieman harjoittelua.

Tälläämpä kartan

Tuossa olisi suunniteltu reitti, harha-askelia siihen kyllä tulee. Mapsin mukaan kilometrit on 999.
Reitti on suorin mahdollinen, joka kulkee isoja teitä pitkin.
Kaikki olisi valmista lähtöön, flunssankin hoidin alta pois. Mutta lähtö olisi sitten 13 päivä.

Kokeilureissu heitetty

Kävin kokeilemassa kuinka täyteen lastatun kärryn kanssa kävely sujuu. Lisäksi testasin leiritymiskamat. Teltankin(halpisversio) sain pystyyn.
Huomioita:
Halpisteltta tulee tosiaan käyttöön vain kun muut vaihtoehdot on poissuljettu.
Tarvin toisen makuualustan, vanhat luut ei tule toimeen yhdellä.

Päivämatka n. 32km ei ollut ongelma, kunhan muistan pitää kunnon tauot. Nyt pidin vain yhden kunnollisen.

Vettä pitää olla mukana paljon, välttämättä ei ole aina täydennystä heti saatavilla. Eli lisään vesipullot > 4 l.

Tälläisiä huomioita ei tee, jos matkustaa jollain koneella.

Ko rehu oli tien varressa, lähellä ei ollut asumuksia.

Tosin en tiedä mikä toi on, mutta erottui kyllä ympäristöstä.

Vähän varusteista ja vastauksia kysymyksiin

Kävin kävelyttämässä kärryä ja koepystytin majoitusvermeet. Kiristettäessä sadesuojaa(kevytpressua), se tietysti repes, meni kahtia. Siitä sitten kipaisin investoimaan uuteen(2,5€). Josta repes samantien kiinnikerenkaan kohdalta.
Joten unohdan tämän konseptin. Ja ostin kupoliteltan, pieni pakkaus, hinta ja todennäköisesti myös kestävyys. Eli mukana on kaksi telttaa, alkuperäinen hyttysverkosta rakennettu. Sitten tämä uusi halppisversio, jota käytän vain sään niin vaatiessa eli sateella. Usein sitä löytää jonkun sateensuojan, ladon, navetan ylisen, lastauslaiturin katoksen tai jotain. Sellaisten alle tuo alkuperäinen käy sateellakin. Halppisversion testaan tulevalla yliyön reissulla, jos vaikka sais sen pystytettyä.

Emailin kautta on tullut muutamia viestejä, joissa on kyselty muun muuassa meikäläisen mielenterveyttä. Vastaan niihin muihin kysymyksiin tätä kautta;

Miksi kävellen?
Kävellen pystyy kiinnittämään huomionsa pieniinkin näkemisen/kokemisen arvoisiin asioihin.
Kävely on halpaa. Rahaa mulla ei liiemmin ole, mutta aikaa sitäkin enemmän.
Kävellen tapaat ihmisiä ja annat aikaa vuorovaikutuksen syntymiselle.

Onko tällä reissulla joku missio esim. hyväntekeväisyys?
Ei, reissaan saadakseni kokemuksia ja hyviä muistoja keinutuoli-aikaa varten.
Tämä reissu on, kuten toisella sivulla on mainittu, ensimmäinen suunnitellusta kolmen sarjasta. Jos tämä onnistuu, kipaisen seuraavan ja sen onnistuessa kolmas, se suuri reissu.

Miksi John Doe?
En hae itselleni julkisuutta, päinvastoin kartan sitä. Samasta syystä en julkaise kuvaa itsestäni. Tosin jo ulkonäköni on siihen hyvä syy. Hakiessani passia, virkailija katsoi passikuvaa ja tokaisi "nyt tiedän miltä näyttää Liettualainen vankikarkuri". Toivonkin jos joku minut matkallani huomaa, niin jätetään naamakuvat ottamatta. Miksi sitten pidän blogia, kolme syytä; se on matkapäiväkirja, johon voin mukavasti lisätä kuvia, ja jota en hukkaa. Se on keino kertoa lähipiirille missä ja miten mennään. Se on keino jakaa kokemuksia ja huomioita muille tämän tyyppisestä reissaamisesta kiinnostuneelle.

Lisää kysymyksiä saa laittaa, vastailen jos osaan.

Ai niin se mielenterveys. Ainakaan sairauntuntoa ei ole. Muukin terveys on vielä suht kunnossa. Ikänäkö näköjään rupeaa vähän näkymään. (Vekkuli lause). Siis en ole enään mikään poikanen, thaimaaseenkin sais jo eläkeviisumin.

Nämä kirjoitukset tulee olemaan ikärajattomia, eikä niitä tarvi sensuroida edes perheen pienimmiltä.
Ja kirjoitan pääsääntöisesti myönteisistä asioista. Pienet mokat ja vastoinkäymiset kuuluu luonnollisesti asiaan, mutta en esim. raportoi onnettomuuksista kuvien kera, ehkä mainitsen lyhyesti. Yleisesti ottaen minulle sattuu ja tapahtuu,mutta onneksi suurimmaksi osaksi myönteisiä asioita.